Muut kuin pienehköt tilapäiset muutokset työn tekemisessä saattavat kuitenkin edellyttää asioiden käsittelemistä yhteistoimintalain mukaisessa YT-menettelyssä. YT-menettely sääntelee asioiden käsittelyprosessia, muttei poista työnantajalta tämän työnjohto-oikeutta [2. 7 Yhteistoiminta].
Johtamistyötä voi ja tulee harjoitella. Johtamistaitoa voi hioa koko työuran ajan. Johtajan ja esimiehen asemaan kuuluu valtaa, vastuuta ja oikeuksia. Niitä saa ja tulee käyttää onnistuaksesi johtajana. Se on hyvää ja ammattimaista johtamistyötä. Hyvää johtamista ei ole koskaan liikaa. Tero Puranen Kirjoittaja Tero Puranen on valmennustalo omistaja ja yritysvalmentaja. Intohimoisena hyvän johtamisen puolestapuhujana tunnettu Tero haluaa parantaa maailmaa strategia ja brändi kerrallaan. - Suomen konkreettisin valmennustalo®
Työsuhteen ehtoja koskevien lähteiden soveltamisjärjestyksessä viidentenä on työnantajan työnjohto-oikeus. Työnantajan työnjohto-oikeudesta johtuu, että työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia käskyjä. Laki, työehtosopimus ja työsopimus ovat kuitenkin ensisijaisia työnjohto-oikeuden nojalla annettuihin määräyksiin nähden. Työnantaja voi käyttää työnjohto-oikeuttaan ainoastaan siltä osin, kuin edellä mainitut lähteet eivät sitä rajoita. Koska myös työsopimus rajoittaa työnjohto-oikeutta, kannattaa esim. työntekijän työtehtävät määritellä työsopimuksessa yleensä suhteellisen laajoiksi, jolloin työnantaja voi käyttää työnjohto-oikeuttaan vapaammin. Työnantajan työnjohtovaltaan kuuluu muun muassa työtehtävien ja työmenetelmien järjestely, esimerkiksi jonkun työtavan vaihtaminen. Työnantaja voi myös lähtökohtaisesti lainsäädännön rajoissa määrätä, missä ja milloin työtä tehdään. Työnantajan oikeutena on myös esimerkiksi päättää vuosilomien ajankohdista lomakauden aikana.
Tällainenkaan kirjaus ei kuitenkaan tarkoita, että työnantaja voisi määrätä työntekijän mihin tahansa tehtäviin, vaan muutoksen olennaisuutta ja merkitystä tulee arvioida tapauskohtaisesti suhteessa työsopimuksessa sovittuun ja työntekijän vakiintuneesti hoitamiin työtehtäviin. Työnantaja voi myös osoittaa työntekijälle lisää työtehtäviä. Lähtökohtaisesti työntekijä ei voi kieltäytyä työstä, vaikka kokisi, että työn kokonaismäärä on liiallinen. Viime kädessä ainoastaan työsuojelulliset säädökset asettavat rajat sille, paljonko työntekijän työtaakkaa voidaan lisätä. Mahdollinen huoli omasta jaksamisesta ja työtehtävien asianmukaisesta hoitamisesta kannattaa kuitenkin saattaa viipymättä työnantajan tietoon ja pyytää työnantajalta ohjeistusta esimerkiksi sen suhteen, miten työtehtävät kiiretilanteissa priorisoidaan. Huonojakin ohjeita pitää yleensä noudattaa Työn suoritustavastakin on aina välillä työsopimuksen osapuolten välillä erimielisyyksiä. Pitkään alalla ollut työntekijä saattaa pitää esimiehensä työn suorittamista koskevaa ohjeistusta huonona tai ainakin tarpeettomana.
Voiko työnantaja edellyttää päiväkohtaista raportointia tai määrätä loputtomasti lisää tehtäviä? Välillä tulee vastaan tilanteita, joissa työnantaja ja työntekijä ovat erimielisiä siitä, millaisia työhön ja työn tekemiseen liittyviä käskyjä työnantaja voi työntekijälle antaa ja millaisia käskyjä työntekijä on velvollinen noudattamaan. Työnantajalla on työnjohto- ja valvontaoikeus, jota kutsutaan yleisesti myös direktio-oikeudeksi. Työnjohto-oikeus tarkoittaa, että työnantajalla on yksipuoleinen oikeus määrätä ainakin työn sisällöstä, suoritustavasta, työajasta ja työntekopaikasta. Työnantajan oikeus muuttaa työtehtävien sisältöä ei ole kuitenkaan rajoitukseton. Työnjohto-oikeuden käyttäminen ei voi muuttaa tehtävää toiseksi kuin mistä työsopimuksessa on sovittu. "Ja muut työnantajan määräämät tehtävät" Mitä väljemmin työntekijän työnkuva on työsopimuksessa määritelty, sitä helpompi työnantajan on sitä yksipuoleisesti muuttaa. Asia on voitu kirjata työsopimukseen jopa niin väljästi, että työsopimuksen mukaan työntekijä on velvollinen tekemään "myös muuta työnantajan määräämää työtä".
Sitemap | Bar 54 forssa aukioloajat, 2024