Katri Saarikivi Janne Saarikivi

March 28, 2021, 5:34 am

Katri ylander
Katri saarikivi janne saarikivi k
Katri saarikivi janne saarikivi the bachelor
Katri saarikivi janne saarikivi d

Saarikivi on suomalainen sukunimi muun muassa seuraavilla henkilöillä: Janne Saarikivi (s. 1973), suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Katri Saarikivi (s. 1983), aivotutkija ja tieteen popularisoija Lyydi Saarikivi, o. s. Pennanen (1880–1959), SDP:n kansanedustaja Martti Saarikivi (1940–1971), elokuvanäyttelijä ja lyhytelokuvaohjaaja Orvo Saarikivi, vuoteen 1905 Gröhn (1905–1970), elokuvaohjaaja Sakari Saarikivi (1911–1985), taidehistorioitsija Santeri Saarikivi, vuoteen 1905 Gröhn (1877–1969), kansanedustaja Tommi Saarikivi, basisti ja juristi

Katri ylander

Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professorilla Janne Saarikivellä on valtava tietämys kielistä ja tuon tietomäärän hän lataa kirjaansa innokkaasti ja mukaansatempaavasti. Kirja vie mennessään ja lukija alkaa pohtia omaa sanailuaan, sanankäyttöään ja mieleen hiipii myös kysymys, onko suomen kieltä koskaan mahdollista kääntää riittävän vivahteikkaasti. Koko kirjan läpikulkeva juoni on pohtia suomen kielen erilaisuutta toisiin kieliin verrattuna, tai itse asiassa kaikkien kielien erilaisuutta, kun niitä verrataan toisiin kieliin. Miksi meillä sanotaan näin mutta muualla noin? Kun harmittaa, niin ketä harmittaa Miksi meillä on esimerkiksi niin sanottuja impersonaalisia sanoja runsaasti, siis sellaisia kuin sataa tai harmittaa. Jos harmittaa, ketä harmittaa? Suomeksi sanotaan, että "tullaan, tullaan" mutta ei kerrota, kuka tai ketkä tulevat. Ehkä haluamme pitää tekijät salaisuuksina ja antaa kuulijan itse pohtia, kenestä puhutaan. Saarikivi sanoo, että muissakin kielissä on samantyyppisiä ilmauksia mutta suomen kielessä näiden ilmauksien runsaus saattaa kertoa, että suomen kielessä suoria väitteitä halutaan mahdollisesti välttää.

Verotoimisto lahti puhelinnumero
Lataa youtube musiikki ilmaiseksi 2017
Levi mökit
Otsaontelotulehdus ilman kuumetta
Kennelliiton lääkelista on päivitetty
Katri saarikivi janne saarikivi k
Hymyilevä apollo loiri
Katri saarikivi janne saarikivi e
Helsinki airport vantaa finland

Ylipäätään kirja vakuuttaa lukijan siitä, että kieli ja mieli kulkevat samaa rataa. Jos meillä kieliopissa on tiettyjä rakenteita, ne näkyvät myös tavassamme ajatella. Ehkä siis jokaisen kielen puhuja ajattelee eri tavalla aina sen mukaan, miten kunkin kielen kielioppi määrää. Suomen kielessä on runsaasti merkitykseltään vähätteleviä sanapäätteitä, joita ei vastaavassa muodossa löydy monestakaan kielestä. "Kehnohko keitto" on helposti käännettävissä esimerkiksi ruotsiksi "ganska dålig soppa" mutta onko sisältö sittenkään sama. Vaikeita sanoja ulkomaalaisille Saarikivi kertoo paljon niistä ongelmista, joita ulkomaalaiset kohtaavat suomea opiskellessaan. Jopa Venäjältä Suomeen tulleille suomea osaaville inkeriläisille suomen kieli voi olla todella vaikea, koska mielestä puuttuu kaikki tv-ohjelmissa, politiikassa ja yhteiskunnassa käytetyt sanonnat ja niiden moniulotteiset merkitykset. Miten opettaa ulkomaalaiselle suomen opiskelijalle vaikkapa käsite "Kekkosslovakia". Aina voi kertoa, kuka oli Kekkonen ja mikä maa oli Tshekkoslovakia ja minkälaisessa itsesensuurin maailmassa 60- ja 70-luvuilla elettiin, mutta kaikista näistä merkityksien kertomisesta huolimatta ulkomaalaisen voi olla hyvin vaikea ymmärtää käsitteen sisältöä.

Katri saarikivi janne saarikivi k

Vastaavaa ei ole tehty missään aiemmin. – Parhaimmillaan Suomesta voisi tulla tunneteknologian keskus, Katri innostuu. – Miten herkullinen ajatus se olisi. Suomalaisiin liitetty meemi tunteettomasta Räikkös-Icemanista kääntyisi päälaelleen. Kun insinööritaidoistaan kuulussa maassa kaivataan tunnetietoa, mitä tehdään: no, mitataan sitä ja jaetaan digitaalisessa muodossa nettiin! "Kanban-taulu on pelastukseni. Taulusta näkee yhdellä silmäyksellä, mitä pitää tehdä tänään ja mitä on tulossa. Netin järjestelmät eivät ole läheskään yhtä hyviä", Katri Saarikivi kertoo. Apurahalla vai virassa? "Projektissa. Olisi hienoa, jos työpaikka tarjoaisi pysyvyyttä, mutta se ei vaikuta realistiselta. Me tutkijat olemme tottuneet hakemaan rahoitusta työllemme. Nykyinen kaksivuotinen projektiraha on pisin urallani tähän asti. Seuraava rahoitushakemus on jo työn alla. Jos se ei mene läpi, en ole enää töissä yliopistolla. Tämä on niin yksinkertaista. " Ensimmäinen duunini "Opiskeluaikana ja valmistumisen jälkeen olin töissä konsulttifirmassa, jossa tehtiin soveltuvuusarvioita ja koulutusta.

Laura Hallamaa: Menestyksen mittari hajosi 4 min klo 08. 10 Reetta Räty: Elvytys, mikä ihana tekosyy lähteä terassille 5 min ke 15. 7. klo 7. 00 Kari Enqvist: Meitä jäytää pelko siitä, mitä muut meistä ajattelevat 5 min ti 14. klo 10. 05 Tuija Siltamäki: Taiteilijat vaativat turhan työn lopettamista, eivätkä olleet kaikessa väärässä 4 min ma 13. klo 8. 10 Selma Vilhunen: Kävelymeditaatio 4 min pe 10. 10 Anton Vanha-Majamaa: Korona teki selväksi, ketkä ovat uhrattavissa, jotta meillä keskiluokkaisilla olisi mukavaa 5 min to 9. 10 Emmi Nuorgam: En enää jaksaisi olla lihava ja rohkea 4 min ke 8. 00 Pekka Juntti: Koronakeväänä tajusin, mitä tarkoittaa elää vähemmistössä 5 min ti 7. 00 Ulla Järvi: Saako terveysguru ilkeillä ja käyttäytyä huonosti? 4 min ma 6. 35 Joonas Konstig: Ironia on oire kulttuurista, josta puuttuvat arvot 4 min ma 6. 00 Ladataan...

Suomalaiset seisovat oven takana mutta englannissa seistään ovella. Entäpä mistä sanat tulevat? Suomessa neuvotellaan eli jaetaan neuvoja mutta venäjän tai viron kielessä puhutaan läpi, kun tarkoitetaan neuvottelua. Aiheuttavatko nämä erilaiset mutta kuitenkin samaa toimintaa tarkoittavat sanat ihmisten mielessä erilaisia mielikuvia? Saattavat aiheuttaa. Suomen kielellä menee aika hyvin Mutta on suomen kieli toki yhdessä mielessä erityinen kieli: se on puhujamäärän vähäisyydestä huolimatta eräänlainen maailmankieli ainakin jos katsoo vaikkapa sitä, kuinka paljon wikipediassa on suomenkielisiä sivuja tai jos laskee, kuinka paljon Suomessa julkaistaan kirjoja. Wikipediasivujen määrässä olemme maailman kielien joukossa sijalla 22. Painettujen kirjojen määrässä Suomi on maailmalla sijalla 27. Suomi on myös täysverinen opetuksen, kulttuurielämän ja yhteiskunnan kieli vaikka Saarikivi sureekin sitä, että esimerkiksi väitöskirjat alkavat olla lähes yksinomaan englanniksi. Pillun puute ärsytti Kirjassa on mielenkiintoista pohdintaa myös suomen kielen synnystä, nationalismista ja historiasta.

Katri saarikivi janne saarikivi the bachelor

Tykkään ideoida paljon, mutta hankkeet jäävät joskus kesken. Perinteiseltä tutkijalta vaadittaisiin enemmän. Mutta kun uppoudun, tulosta syntyy. " Haluaisin kehittyä "Järjestelmällisyydessä. Piirteeni aiheuttaa turhaa stressiä, mutta vielä en ole joutunut pahaan liriin. " Normipäivä "Riippuu missä vaiheessa tutkimus on. Keväästä syksyyn olin tiiviisti Otaniemen AMI-keskuksessa mittaamassa koehenkilöiden aivoja. Se on manuaalista ja paikallaoloa vaativaa. Nyt suunnittelen kollegani Valtteri Wikströmin kanssa uusia kahden aivon kokeita, kirjoitan rahoitushakemusta, valmistelen esityksiä ja kirjoitan tieteellistä artikkelia. " Suurin haave "Että saisin tehdä pitkäjänteisesti siistejä juttuja hyvien ihmisten kanssa. En haaveile mistään konkreettisesta, kuten talosta ja kolmesta koirasta. Jos saisinkin vain kaksi koiraa, niin sehän olisi huono juttu. " Nuoruuden haaveammatti "Tiesin jo 9. -luokalla, että haluan opiskelemaan psykologiaa. Pääsin Helsingin yliopistoon toisella yrittämällä. Aluksi olin suuntautumassa töihin kliiniselle puolelle ja harjoittelinkin jo psykiatrisella poliklinikalla ja mielisairaalassa.

EEG-mittauksessa tarvitaan elektrodien alle laitettavaa geeliä. Termit haltuun EEG = elektroenkefalografia eli aivosähkökäyrä. Menetelmä, jolla mitataan pään pinnalle kiinnitetyillä elektrodeilla sähköpotentiaaleja, joita syntyy kun aivot toimivat. Hackathon = tapahtuma, jossa ihmiset kokoontuvat esimerkiksi 24 tunniksi ideoimaan ratkaisuja ongelmaan ja työstävät idean perusteella jotain valmista annetussa ajassa. Hackathoneissa voi syntyä esimerkiksi prorotyyppi applikaatiosta, visualisoitu idea tai vaikkapa tutkimussuunnitelma. Tiede = Tiede ei ole uskonto. Tiede on toimintaa, jota syntyy tieteellisen metodin hyödyntämisestä. Se perustuu tapaan, jolla kuka tahansa tarkastelee ja yrittää ymmärtää maailmaa. Siksikin tiede kuuluu kaikille!

Katri saarikivi janne saarikivi d

Jos projekti onnistuu, tuloksena on inhimillisempää digitaalista viestintää. Tietokone voisi esimerkiksi tunnistaa tekstin aiheuttamaa mielipahaa ja heittää jatkossa niiden kirjoittajan ulos keskustelusta. "Sori, et saa enää postata", kilahtaisi aggressiivisen kirjoittajan näytölle. Jotta uusia sovelluksia syntyisi, tarvitaan tietoa empatiasta ja vuorovaikutuksesta eli aivomekanismien perustutkimusta. Nemolaiset tutkivat, miten ihmiset ymmärtävät toisiaan digimaailmassa. – Se on uusi tutkimusalue maailmassa. Paljon on tutkimusta siitä, miten kone ymmärtää ihmisen tunteita. Katri on saanut viime aikoina puhua paljon empatiasta ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. – Olemme osuneet isoon huoleen. Varsinkin opettajat kaipaavat apua nettikiusaamisen hallintaan. Vanhemmillakin on huoli lasten tunnetaitojen kehittymisestä. Empatiataidot pitäisi oppia jo lapsena. Liiketoimintaakin Nemo on jo saamassa aikaan. Esimerkiksi Elisan kanssa mitattiin ensimmäistä kertaa pelaajan tunnetiloja tärkeän jalkapallo-ottelun aikana.

Toisaalta, eipä nykyiset alle 30-vuotiaat suomea äidinkielenäänkään puhuvat sitä vättämättä ymmärrä. Entäpä suomen kielen objektin sijamerkintä. Syökö mies omenaa (partitiiviobjekti) vai omenan (akkusatiiviobjekti). Tämä on Saarikiven mukaan hyvin vaikea opetettava asia ulkomaalaiselle. Kielet ovat erilaisia, ei parempia tai huonompia Mutta älkää ymmärtäkö väärin. Saarikivi ei väitä, että suomen kieli on jotenkin erityinen kielioppinsa takia. Se on vain erilainen kuten kaikki muutkin kielet ovat erityisiä omalla tavallaan. Itselleni tulee mieleen vaikkapa espanjan subjunktiivi, jota ei ole suomen kielessä mutta espanjaa puhuville se on tuiki tarpeellinen muun muassa epävarmaa toimintaa kuvaava aikamuoto. Meillä katsotaan vasemmalle ja oikealle mutta monissa kielissä katsotaan eri ilmansuuntiin. Meillä hattu on kummallisesti päässä eli pään sisällä mutta monissa kielissä pään päällä. Meillä lamppu riippuu katosta mutta monissa muissa kielissä lamppu saattaa riippua katossa, katon kyljessä tai alla tai vierellä.