Tähkämaija Tieteellinen luokittelu Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Kasvit Plantae Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida Lahko: Zingiberales Heimo: Marantakasvit Marantaceae Suku: Maijat Calathea Laji: crocata Kaksiosainen nimi Calathea crocata & Joriss. Katso myös Tähkämaija Wikispeciesissä Tähkämaija Commonsissa Tähkämaija ( Calathea crocata) on marantakasvien heimoon kuuluva huonekasvi. Kasvi muistuttaa muita maijoja ( Calathea), mutta lajilla on keltainen/oranssi tähkämäinen kukinto, josta kasvi on saanut suomenkielisen nimen. Lajinimi crocata tarkoittaa "sahramin keltainen", mikä viittaa kukinnon väriin. [1] Lähteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Pirilän kukkatalo: Tähkämaija. Viitattu 16. 9. 2010. (suomeksi) Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] ↑ Davesgarden: crocata. (englanniksi) Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Maijat ovat suosittuja huonekasveja, joiden lajikirjosta löytyy sopiva jokaiseen makuun – katso vinkit kasvin kasvatukseen ja hoitoon Maijat ovat sävykkäitä viherkasveja, jotka tuovat kotiin runsaasti vehreitä sävyjä. Kasvien lehdet ovat hauskasti viirullisia, laikukkaita ja monisävyisiä. Tutustu maijoihin ja ihastu lajien kirjoon! Maijat ( Calathea) ovat joukko huonekasveja, joita kasvatetaan pääasiassa niiden koristeellisten lehtien vuoksi. Toki ne voivat kukkia ruukuissakin, mutta tähkiin muodostuvat kukat ovat pienet ja vaatimattomat. Poikkeuksena muista maijoista tähkämaija ( ocata) on kukkiessaan näyttävä ilmestys. Kukkavarret nousevat lehtien yläpuolelle ja kukinnon suojuslehdet ovat kauniin oranssinkeltaiset. Tähkämaijan kukkavarret nousevat näyttävästi lehtien yläpuolelle. Maijat kuuluvat marantakasvien heimoon ( Marantaceae), johon kuuluvat myös nukkumatti ( Maranta) ja nukkuleena ( Stromanthe). Näiden kolmen lajin nimet menevät helposti sekaisin. Luontaisesti maijoja kasvaa Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä Länsi-Intian saaristossa.
Viikottainen mieto lannoitus kasvukaudella. Mullanvaihto maaliskuussa. Lisääminen Jaetaan mullanvaihdon yhteydessä 2-3 jakopalaan, joihin kuhunkin jää vähintään kolme tervettä lehteä ja hyvä juuristo.. Lähilajit ja lajikkeet kirjomaija Calathea bachemiana, tähkämaija Calathea crocata, marmorimaija Calathea lancifolia, viirumaija Calathea majestica, rionmaija Calathea lietzei, silkkimaija Calathea orbifolia, peilimaija Calathea picturata, hopeamaija Calathea picturata 'Argentea', isomaija Calathea roseopicta, pyörömaija Calathea rotundifolia, aaltomaija Calathea rufibarba
Lähestyvät Habitare -messut ja syksyn viileys houkuttelevat viherkasvien pariin. Vihersisustus nostaa päätään ja viherkasveja tulee ihasteltua kukkakauppojen hyllyillä. Viirulehtiset ja värikkäät maijat ovat saapuneet kukkakauppoihin ja saavat vihersisustajan sydämen sykähtelemään. Maijat Calathea ornata ja majestica luovat graafista tunnelmaa pläkkipeltiastiassa olevaan viherkasvikokonaisuuteen. Maijat luovat graafista ilmettä lehdillään Maijojen koristeelliset ja upean väriset lehdet luovat jännittävyyttä ja graafisuutta viherkasvi-istutuksiin. Maijojen lajikekirjo on valtaisa. Lehtien värityksissä vilahtelevat vaaleanpunainen, purppura, rusehtavan punainen, valkoinen, harmaa erilaiset vihertävät sävyt. Lehdet ovat kookkaita ja pääasiassa pystykasvuisia. Maijojen lehdet ovat viiva- ja juovarytmien koristamia. Niiden luoma vehreys on samanaikaisesti sekä jännittävä, että ilmava. Ne sopivat erinomaisesti useamman viherkasvin ryhmiin ja kauniisiin ruukkuihin. Maijojen viidakkomaisuus korostuu kauniissa luonnonmateriaaleista punotuissa koreissa ja graafisuus nousee esiin yksinkertaisissa ja pelkistetyissä ruukuissa.
Maijat on suuri kasvisuku, johon kuuluu monia suomalaisillekin tuttuja huonekasveja, kuten isomaija, silkkimaija ja marmorimaija. Maijojen hoitaminen ei ole vaikeaa – lue tästä parhaat vinkit! Maijat ilahduttavat kodin sisustuksessa eri lajikkeiden värien ja kuvioiden laajalla skaalalla ja suurilla näyttävillä lehdillään. Luontaisesti maijoja kasvaa Keski- ja Etelä-Amerikassa ja Länsi-Intian saaristossa ja lajikkeita on satoja. Tutustu kasvin eri lajikkeisiin ja hoito-ohjeisiin ja kasvata itsellesi kukoistava maija! Lue myös: Anopinkieli on särmikäs mutta helppohoitoinen – Ohjeet anopinkielen hoitoon Maijat tunnistaa suurista raidallisista lehdistä. Silkkimaijoilla on nimensä mukaan silkkisen pehmeät lehdet. Kuva: iStock Maijojen lajit ja alaluokat: Marmorimaija, nukkumaija ja aaltomaija Maijat ovat reheviä ja lehteviä viherkasveja, joista on yli 300 erilaista lajiketta. Maijat kuuluvat marantakasveihin ( Marantaceae), joihin kuuluvat myös nukkumatti ( Maranta) ja nukkuleena ( Stromanthe).
Esimerkiksi 'Little Princess' -lajikkeella lehden väritys koostuu mustasta ja vaaleanpunaisesta. Lajikkeet voivat myös poiketa muilta ominaisuuksiltaan, kuten kooltaan alkuperäisestä kasvista. Kukkiessaan isomaija tuottaa valkoisia tai violetteja kukkia, mutta ne ovat kooltaan pieniä ja ulkonäöltään melko mitäänsanomattomia. Hoito Isomaija voi parhaiten sen ollessa puolivarjossa. Hyvä sijoituspaikka on siis joka ilmansuunnan ikkunalaudalla, lukuunottamatta eteläikkunaa. Suora auringonpaahde saattaa polttaa lehdet yllättävän nopeasti. Kasvi pärjää normaalissa huoneenlämmössä, mutta arvostaa hieman normaalia lämpimämpää huonetta ja suurempaa ilmankosteutta. Isomaijan multa tulisi pitää aina hieman kosteana, mutta liikakastelua ja kasvin hukuttamista tulisi välttää. Kastele siis varovaisesti kerralla, ja varmista että ylimääräinen vesi pääsee valumaan pois mullasta. Talvella riittää vähäisempi kastelu – kastele sen verran, että multa ei pääse kuivahtamaan kokonaan. Kasvia voit sumutella suihkepullolla silloin tällöin.
Kuvaus Monivuotinen ruohokasvi, jonka yksinkertaiset lehtiruodit versovat juuresta. Lajien lehdet ovat koristeelliset, mutta kukat mitättömät. Täplämaijan lehdet ovat ohuet, pitkäruotiset ja pystyt. Joskus miltei pyöreät lehdet ovat kooltaan 10x15 cm. Oliivinvihreitä lehtiä koristavat tummanvihreät, pisaraa muistuttavat kuviot, jotka levittäytyvät lehtiruodusta ulospäin, kohti lehtien reunoja. Lehdet nousevat illaksi pystyy, jolloin kaunis, punertava alapinta tulee näkyviin. Eri yksilöiden koko ja kuviointi vaihtelevat suuresti. Ulkonäköön vaikuttavat kasvukunto, vuodenaika ja valon määrä. Kukinnon väri: valkoinen Kukinta-aika: Soveltuvuus Kasvi ei siedä vetoa. Juuripaakun kuivuminen ja seisova märkyys ovat yhtä haitallisia. Valontarve: puolivarjo, varjo Runsas hajavalo. Hoito Lämpötilan noustessa yli +22 asteen, ilmankosteutta on lisättävä. Päivittäinen sumutus. Tasainen ja runsas kastelu haalealla vedellä, pintamulta saa hieman kuivahtaa kastelukertojen välillä. Juuripaakun kuivuminen ja seisova märkyys ovat vahingollisia.
Hoito-ohje IKasvi viihtyy tasaisessa kosteudessa. Liiasta märkyydestä se ei kuitenkaan pidä, joten sitä kannattaa kastella usein pienin määrin. Kalkiton vesi on suositeltavin. Aluslautasella seisova vesi kaadetaan pois. Kasvukaudella kastelun yhteydessä lannoitetaan kerran viikossa nestemäisellä Kekkilä Kukkaravinne-liuoksella. Lehtiä kannattaa suihkutella mahdollisimman usein. Kasvi pitää ruukusta, joka on sille tuttu. Vaihda siis ruukku uuteen vain silloin, kun nykyinen alkaa käymään sille ahtaaksi. Vinkit Isomaija pitää ruukusta, joka on sille tuttu. Vaihda siis ruukku uuteen vain silloin, kun nykyinen alkaa käymään sille ahtaaksi.
No mutta justiinhan sanoit että teen liian vähän kotitöitä.. No siitä sitten alkaa sellaiset lillukanvarret, että varsinainen järkevä keskustelu sabotoituu, ja jään aina alakynteen sekä syylliseksi kaikkeen. Mikä saa ihana ja kivan ihmisen muuttumaan tämmöiseksi. Pitkän ja tähän asti suht helpon yhteiselon jälkeen. Onko tämä jotain nuoruuden kaipuuta, itsetuntohäiriötä, vai mitä. Meneekö tämmöinen ohi, vai pitääkö ottaa ero, kun on erosta puhunut. En haluaisi tehdä hätäisiä ratkaisuja, koska päänupissa on vaimolla jotain vialla, hänellä menee jotenkin lujaa, kuvittelee itsestään aivan liikoja. Liihottaa siellä täällä, sosiaalisena ihmisenä tapailee koko ajan vanhoja ja uusia kavereitaan. Ei ikävöi välillä edes lapsia, vaan on kiinnostunut omista jutuistaan. Täysi muutos kivasta ihmisestä, tunnekylmäksi minäminä ihmiseksi. Syyllisti siitäkin minua. Mikä avuksi, ero?
Voit lannoittaa kasvia keväästä kesään noin kerran kuussa. Talven ajaksi lannoituksen voi unohtaa kokonaan, sillä isomaija pärjää talven mainiosti ilman sitä. Isomaija pitää ruukusta, joka on sille tuttu. Vaihda siis ruukku uuteen vain silloin, kun nykyinen alkaa käymään sille ahtaaksi. Lisääminen Isomaijaa voidaan lisätä jakamalla sen juurakkoa vanhemmasta kasvista. Jakaminen kannattaa tehdä kevään loppupuolella, jolloin emokasvi ja jaettu osa lähtevät parhaiten uuteen kasvuun.
Sitemap | Bar 54 forssa aukioloajat, 2024