#1 Ostin purkin tavallista täysmaitoa, kun luomu kevytmaitoa ei ollut... Kaakaossa huomasin heti että maistuu jotenki erilaiselle, ja tos päivällisellä sit vielä paremmin sen eron. Tavallinen on jotenki ohuempaa ja kovempaa. Luomu pehmeämpää, (samettisempaa) ja maistuu paremmalle. Tokihan mä tiedän että tavallinen homogenoidaan ja luomu ei, mutta en mä muistanu että se ero noin selvä olis. Mitenköhän hyvää mahtais olla oikea tilamaito... Harmi ku ei meijän paikkakunnalla eikä ihan lähellä muutenkaan ole luomumaitotilaa. #2 se johtuu siitä että luomu on homogenoimatonta. maalle ikävä #3 Alkuperäinen kirjoittaja Naw2012: Tilamaito on hyvää!!! Tuore pulla ja lasi kylmää maitoa... Aah, ei parempaa päällä maan #4 Tästä tulikin mieleeni, että eikös homogenointi ja pastörointi oo niinkuin sama asia? Siinä maitosokeri pilkotaan ja se sekoitetaan tasaiseksi (ja pastöroinnissa myös kuumennetaan). Miksi luomujugurtissa sitten lukee (tuoteselosteessa), että pastöroitua luomumaitoa? Eihän se silloin enää ole mitään luomua.
Niin kaukana todellisesta luomusta luomumaito on, mutta kyseessä taitaa olla ennemminkin ihmisten tarve ostaa itselleen hyvä eko-omatunto, kuin todellisen luonnonmukaisen tuotteen käyttäminen. "vieras" #24 Meidän perheessä ei erota laktoosittomassa luomun ja tavallisen eroa yhtään. Eli ihan täysin samalle maistuu. ggggggggg #25 Jotenkin surkeaa, miten suomalaisten kyky erottaa aito väärennöksestä katoaa vauhdilla. Ihanko oikeasti jotkut eivät maista eroa luomumaidon ja tavallisen välillä? Miten voi olla sivuuttamatta tavismaidossa sen kamalan jälkimaun, joka muuttuu pahanhajuiseksi hengitykseksi välittömästi kun maitoa on juonut? Oma vatsani sietää luomumaitoa, tavallista ei. Rasvaton on pahin; instant-ripuli 5 minuutin sisään, joka ikinen kerta! Joku tuossa takertui lypsykoneisiin, mutta unohti luomun eduksi laskettavia juttuja reippaasti. Esim. tehotuotannossa juuri poikinut lehmä erotetaan vasikastaan, ternimaidot otetaan talteen (ei vasikalle), lehmä pistetään melkein samantien paksuksi uudestaan.
Jotkut kuitenkin kokevat, että he saavat vatsaoireita nimenomaan prosessoidusta maidosta, vaikka heillä ei ole todettua laktoosi - intoleranssia eikä lehmänmaitoallergiaa. Maidon prosessointi ei Nuoran tutkimuksen valossa kuitenkaan vaikuttanut mitenkään siihen, saako ihminen maidosta vatsaoireita vai ei. Sama vaikutus, eri maito Tutkimuksessa sellaiset henkilöt, jotka kokivat saavansa maidosta vatsaoireita, saivat samankaltaisia oireita sekä käsitellystä maidosta että raakamaidosta. – Tutkimuksissa lehmänmaidon homogenointi, pastörointi tai iskukuumennus eivät lisänneet vatsaoireita herkillä tutkimushenkilöillä verrattuna raakamaitoon, Nuora toteaa. Maidon prosessointi ei vaikuttanut koettujen vatsaoireiden määrään, voimakkuuteen tai laatuun. – Tämän voi tulkita niinkin, että he välttävät turhaan pastöroitua maitoa. Nuora kuitenkin lisää, että yksittäinen henkilö voi silti kokea saavansa vatsaoireita nimenomaan prosessoiduista maidoista. – Jos kokee saavansa maidosta vatsaoireita kannattaa kokeilla esimerkiksi vähärasvaisia juustoja, jogurttia tai kasvipohjaisia tuotteita, joihin on lisätty kalsiumia, Nuora vinkkaa.
Käsittelemätön raakamaito olisi yksinkertainen ratkaisu suurelle osalle laktoosivaivaisista, mutta viranomaiset korostavat maidon tautiriskiä. Raakamaidon tilamyyntiin kaavaillaan kuitenkin helpotuksia vielä tänä keväänä. Samalla täsmennetään keinoja turvallisuuden takaamiseksi. Yle Laktoosi-ongelmien yleistyminen on lisännyt kiinnostusta käsittelemätöntä raakamaitoa kohtaan. Tilamyyntiin kaavaillaan helpotuksia vireillä olevassa asetusmuutoksessa. Maa- ja metsätalousministeriön saamissa lausunnoissa näkemykset jakaantuivat selvästi. - Osa piti muutoksia tarpeellisina ja osa oli aika jyrkästi sitä mieltä, että raakamaitoa ei pitäisi olla saatavilla lainkaan, koska siinä on liikaa riskejä, sanoo eläinlääkintöylitarkastaja Joanna Kurki maa- ja metsätalousministeriöstä. Ovatko riskit suuremmat kuin hyödyt? Tilamyynnin helpotuksia on valmisteltu jo pari vuotta, koska kiinnostus ja kysyntä ovat kasvaneet. Tätä varten valmistui viime kesänä Eviran selvitys raakamaidon riskeistä. Selvityksen mukaan pastöroimattomassa maidossa voi esiintyä elintarviketurvallisuutta vaarantavia bakteereja, kuten EHEC-, listeria- tai kampylobakteereja.
Elintarviketeollisuudessa eri puhtaustason työvaiheille on kokonaan erilliset tilat eivätkä ihmiset kulje eikä tavaroita kuljeteta likaisemmalta alueelta puhtaampaan.
Arno Forsius Maidon past�roinnin historiaa Maito, varsinkin lehm�n- ja vuohenmaito, on vuosituhansien aikana muodostanut monissa kulttuureissa merkitt�v�n ravinto- ja valkuaisl�hteen. Karjanpidon kehittyess� ylij��m�� tuottavaksi ja taloudellisesti merkitt�v�ksi toiminnaksi, muodostui maidon huono s�ilyvyys ongelmaksi. Jos maitoa haluttiin s��st�� omaan tarpeeseen tai kuljettaa pidemm�lle myyt�v�ksi, oli se jalostettava varastointikelpoisiksi tuotteiksi, jollaisia olivat ennen kaikkea voi ja juusto. J��hdytt�minen paransi maidon s�ilyvyytt�, mutta mahdollisuudet siihen olivat viel� 1800-luvun lopullakin varsin heikot. Karjatalouden kehittyess� ja asutuskeskusten kasvaessa syntyi maitokauppaj�rjestelm�. Siihen oli syyn� my�skin se, ett� eri tahoilla oli kiinnitetty huomiota maidon monipuolisuuteen ravintona ja mahdollisuuksiin parantaa maidon avulla erityisesti v�h�varaisen v�est�n lastenhoitoa. Hyvien puolien lis�ksi maidon v�hitt�ismyyntiin liittyi monia ongelmia. J��hdytysj�rjestelmien heikkouden vuoksi maito pilaantui helposti.
b. (1) joko [sterilointi siten, että saavutetaan vähintään F0-arvo kolme. ](1) tai [ iskukuumennus (UHT) vähintään 135 °C:ssa asianmukaiseen käsittelyaikaan yhdistettynä. ]]d) on valmistettu... (pvm) tai... ja... välisenä aikana (7). ](1) ja/tai [II. 2. sv Intygets referensnummerII. (1) antingen [Sterilisering till ett F0-värde på minst 3. ](1) eller [UHT-behandling ( ultrahög temperatur) på minst 135 °C kombinerad med en lämplig hålltid. ])d) producerades den... eller mellan den... och den... (7). ](1) och/eller [II. fi Iskukuumennus (UHT-käsittely) saadaan aikaan käsittelyllä: sv Ultrahög temperaturbehandling (UHT) uppnås genom en behandling fi 1. 2 yksi iskukuumennus (UHT)(1) yhdessä toisen joko 1. 4. 1 tai 1. 2 kohdassa tarkoitetun käsittelyn kanssa, sv 1. 2 En UHT- behandling(1) kombinerad med annan fysikalisk behandling enligt punkt 1. 1 eller 1. fi i) toinen pastöroinnin tyyppinen lämpökäsittely korkeassa lämpötilassa, iskukuumennus tai sterilointi, jonka jälkeen se antaa negatiivisen tuloksen peroksydaasikokeessa, sv i) en andra värmebehandling av typen högpastörisering, ultravärmebehandling eller sterilisering som ger en negativ reaktion på peroxydastest, fi iskukuumennus (UHT) vähintään 135 °C:ssa asianmukaiseen käsittelyaikaan yhdistettynä.
Sitemap | Bar 54 forssa aukioloajat, 2024